30.3.2014

Paita ja paita

Koska näin hoitovapaalla ollessa iskee sellainen piheys ja haluaa säästää kaikessa mahdollisessa, niin tässä muutama säästöpaita :) Katselin yhdessä kaupassa kivaa sifonkipaitaa, jonka hinta oli melko korkea ja tulin ajatelleeksi, että säästänpä ja teen itse. Lähinnä myös siksi, että tarve oli nyt yhtä käyttökertaa varten ja kaupan paidan hinnalla saan tehtyä aika monta erilaista paitaa :D
 
Olen pitkään etsinyt kivaa kaavaa ja nyt sellaisen löysin kangaskaupan kaavakirjasta, tosin vähän muokkailin sitä. Mustavalkoinen paita on tehty siis sillä kaavalla. Paidan hihat on sifonkia ja vartalo-osa on makuuhuoneen verhokankaasta jäänyt pala, joka siis oikeasti oli Marimekon vaatetuskankaita.
 


 
 
 
Toiseksi tein yhteen juhlaan tällainen topin ja sen malli on yhdestä kaupasta ostetusta, josta otin mitat ja piirsin kainalokaarrokkeet. Muuten tehty samantyylisesti kaikki. Helminauha on ostettu Ninjasta ja käsin harsittu kanttinauhaan. Se oli helposti saksilla poikkastavissa. Kangas löytyi jälleen Marimekon tehtaanmyymälästä, josta varta vasten lähdin tuon henkistä kangasta hakemaan.


 
 
 
 
Sitten ihan sattumalta löysin yhdestä kaupasta, joka ei ollut ompelutarvike tms. kauppa varsinaisesti, tällaisen kanttinauhaohjurin tai miksi sitä sanotaan. Sillä sain näppärästi tehtyä yllä olevaan toppiin samasta kankaasta kanttinauhan pääntietä varten. Ja kyllä muuten toimi hyvin, tulee varmasti käytettyä :) ei tarvitse enää piipertää reunojen kanssa, kun ne tulee nyt ihan automaattisesti. Silitysraudan kanssa siis mennään tuossa sitä mukaa, kun nauhaa tulee.
 
 
 
 
 
Tällaista tällä erää....katsotaan mitä seuraavaksi ompeluhuoneessani syntyy :)
 
 
 
 


23.3.2014

Hellan kantoa ja kevään merkkejä

Voisin laulaa, että "niin monen vuoden jälkeen muistatko mua" , nimittäin laulaisin sitä meidän hellalle :D Se on kärsivällisesti odottanut omaa vuoroaan monta, monta vuotta autotallissa. Nyt se on vihdoinkin päässyt omalle paikalleen, ihanaaaa!
 
 
 
 
Kuten huomaatte, poloinen on hieman ruosteessa ja häntä täytyy hieman ehostaa ja muutenkin kaipaa pientä korjausta ennen kuin oikeasti toimii. Mutta on se vaan niin söpö että! Katsotaan onko pelkkä koriste vai käytetäänkö ihan oikeasti :)
 
 
 
 
Perinteiset grillimakkarat piti tietenkin syödä. Lunta mökillä vielä riittää, mutta onneksi se ei ole niin paksu kerros, että varmasti sulaa pian, kunhan keväinen aurinko oikein pääsee lämmittämään.
 

 
 
Ja kyllähän niitä kevään merkkejäkin on jo näkyvissä. Tulppaanien piipat sieltä jo sitkeästi nousee, jännityksellä odotan, että minkä värisiä ne tällä kertaa ovat.
 


16.3.2014

Lisää virkattuja koruja

Korujen virkkaaminen sai jatkoa, kun innostuin tekemään lisää lahjaksi koruja.
Ostin lankoja jotka sattuivat olemaan numeroltaan pienempiä ja koruistakin tuli vähän sirompia. Melkein jopa parempia kuin edellisistä :)

Tapasin taas pitkästä aikaa ystäviäni ja tiedän heidän arvostavan itse tehtyä, joten päätin ilahduttaa heitä näillä. Annoin heidän valita kolmesta väristä omansa ja ne meni juuri niin kuin pitikin. Yhdestä virkkausmallin keskustasta tuli näppärästi korvakoru, jonka keksin vasta virkatessani ja ollessani tuossa kohtaa kerroksia, lopetin siihen ja päätin, että näistähän tulee sitten korviin koristusta.

Nyt vielä muutamia virkkailen, ehkä ihan ajankuluksi ja ainakin kummitytölle menee yhdet korvakorut, katsotaan jos toisellekin pikkutytölle tekisin vaikka pikkuisen korun kaulaan.
 
 
 
 
 
 

 
 
Tällainen pikku piipertäminen vie mennessään. Ehkä näitä tulee ja tulee lisää, mietin sitten mitä niillä kaikilla teen :D Tosin tiedän vielä muutaman joille voisi pikkupaketit laittaa menemään!


Tässä ohjeet koruihin, korvakorut ovat siis oikeanpuoleisen ohjeen neljä ensimmäistä riviä. Olen iloinen, että tässä kirjassa on ohjeet myös kuvina, sillä kuvista tekeminen on minulle ominaisin tapa virkata. Tekstit on joskus vaikeaselkoisempia :)
 
 
 


8.3.2014

Virkattuja koruja



Minulla taitaa olla jonkinlainen virkkausriippuvuus. Hankin uuden kirjankin :)

 
 
Ettei vaan virkkaaminen lopu! No en nyt ihan kaikkia malleja ole vielä tuosta tehnyt, mutta muutamia kokeilin. Niistä tuli sen verran näppärän kokoisia, että halusin tehdä niistä kaulakoruja. Virkkasin ja tärkkäsin lumihiutaleet jo jonkin aikaa sitten ja tänään tuli sitten Naistenpäivän kunniaksi vihdoin hyvä tilaisuus antaa pari lahjaksi ja tehdä yksi myös itselle.
 
 
 
 
Askartelukaupasta hain rinkuloita ja lukkotarvikkeet sekä kapeaa satiininauhaa.
 
 



Tuli aika hauskan näköisiä, vielä on luumun värisiä hiutaleita odottelemassa ja tänään ostettu mustaa lankaa, jotta siitä voi vielä tehdä, on sitten eri värisiä eri tilanteisiin ja asusteisiin :D
 
 

Levain-leipä

Nuo uudet ohjelmat televisiossa on inspiroivia, ainakin miehelleni :) Nimittäin Suomen paras leipomo -ohjelmassa yksi leipomo esitteli levain-leivän ja mieheni kiinnostui, että minkäslainen leipä se oikein onkaan. On se aika luksusta, että olen saanut tuollaisen puoliskon, joka kokkaa ja leipoo sekä vielä innostuu kokeilemaan kaikkea uutta. Se on tosin tullut perintönä, sillä anoppini on samanlainen :D


 
 
Leipää tehtiin toista viikkoa, koska siihen tehtiin hiiva itse. Itselläni ei kyllä olisi ollut kärsivällisyyttä moiseen ollenkaan. Sitten vielä kävi niin, että ensinnäkin olin heittänyt epähuomiossa meidän yleiskoneen taikinakoukut roskiin (meillä oli vanhassa vatkaimessa samanlaiset ja luulin niitä ylimääräisiksi) eikä tähän hätään löydetty irrallisia mistään. Vaivasi taikinan sitten meidän nykyisellä vatkaimella, joka ei mikään kallis malli ja siitä meni sitten taikinakoukku poikki. Mietinkin, että johan nyt on taikina, kun vehkeet menee rikki :D vaivaaminen tapahtui sitten lopulta käsin.

Leipä oli kyllä hyvää, makua ei osaa selittää, mutta hyvää oli ja kivan rapsakka kuori. Mieheni löysi ohjeen täältä jauhotontaikina.blogspot.fi ,jos siis joku sattuu innostua perehtymään tämän leivän saloihin!



 
 
Mieheni toivoi leivästä vieläkin kuohkeampaa ja siis nyt on edessä uuden yleiskoneen hankinta ja uudelleen leivontaa, kun oli sitä mieltä, että kone vaivaa sitten pidempään, joten siitä voisi tuolla vielä kuohkeampaakin. Meidän nykyinen yleiskoneemme on 'vanha kuin taivas' ja uskoaksemme palvellut jo riittävästi tätä perhettä.

NAM NAM !

7.3.2014

"Makeaa mieleni tekevi..."

 
Olen jo kovasti kevätfiiliksellä ja alan kaivata sellaisia pirteitä värejä.
Värejä voi saada siis vaikka leivonnan kauttakin. Näin ohjelman Tomin keittiössä, jossa hän teki vierailleen rocky road-paloja ja muistin itselläni ohjeen, joten kävin tuumasta toimeen ja kokeilin tehdä, kun en ole ennen tehnyt.

En nyt sitten ihan ohjeen mukaan mennyt, mutta hyviä tuli :)





Paloihin tuli siis taloussuklaalevy, kuivattuja hedelmiä/pähkinöitä 200g pussi ja vaahtokarkkeja. Laitoin kokonaan tuon 90g pussin.
 
 
 
 
Sulatin suklaan vesihauteessa. Voi sulattaa myös ihan kattilassa levyllä.
Ohjeessa oli lisäksi 20g voita, joka sulatettiin suklaan kanssa.
Unohdin sen eikä haitannut yhtään.
 
 



Vaahtokarkkeja pienensin ja vähän veitsellä painoin hedelmäsekoitustakin, en kuitenkaan liiaksi, että näkyy hyvin sitten leikkauspinnassakin valmiina.


 



Sekoitetaan vaahtokarkit ja hedelmäsekoitus sulatettuun suklaaseen.
Itse laitoin tuollaiseen leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan sekoituksen ja sitten jääkaappiin, vähintään tunniksi kovettumaan.



 
 




On kyllä onneksi sen verran makeaa, että ei pysty paljon kerralla syömään :)
Mutta tämä on nopeaa tehdä ja kivaa vaihtelua. Sopi hyvin kahvin kyytipojaksi!


2.3.2014

Maaliskuu on käynnistynyt

Näin se kevät sieltä pikkuhiljaa hiipii luoksemme :)

Verrattuna tämän päivän pieneen lumisateen hipsutukseen, mistä en aio lannistua, eilinen päivä oli todella keväisen aurinkoinen. Ihanaa kun kadut on kuivat eikä lumiloskaiset, kuten yleensä kevätauringon alkaessa lämmittää.

Keväisen auringon johdosta teki mieli hankkia jälleen tulppaaneita kotiin viikonloppua piristämään ja laittaa samalla keväinen pöytäliinakin pöydälle.
Nyt en enää kaipaa talvea yhtään enkä lunta, joten toivottavasti niitä ei enää takautuvasti tule!


 
 
 
Tänään kävimme myös mökillä. Mies meni sinne jo etukäteen tupaa lämmittämään ja me sitten pikkuneidin kanssa perässä päiväunien jälkeen. Kuten arveltiinkin, siellä oli vielä lunta. Siinä on tien toisella puolella metsä joka varjostaa sen verran, että lumien sulaminen kestää aina siellä. Mutta onneksi sitä ei ole paljon, joten kun aurinko vaan alkaa paistamaan, niin sulavat varmasti nopeasti.
 
 
 
 
 
Keiteltiin siellä kahvit ja nautittiin tekemääni amerikkalaista juustokakkua mansikkasoseella :D ihan kohta pääsemme viettämään mökkielämää!