30.12.2013

Vuosi vaihtuu

Nyt on päättymässä Tilkkutupablogin kolmas vuosi.
Mökillä alkaa jo seitsemäs vuosi, uskomatonta!
Innolla sitä lähdemme viettämään, ilman suurempia paineita ja odotuksia. Tekeminen siellä ei lopu kesken koskaan, se on varmaa :)
 

 
"Niin paljon mahtui taas vuoteen tähän,
jota on jäljellä enää ihan vähän.
Sä enkelin siivin Uuteen Vuoteen kulje
ja keskiyöllä toivoen silmäsi hetkeks sulje.
Anna kauniiden toiveiden sua uudelle vuodelle kantaa
ja seikkailumielellä katso mitä se sulle antaa."
 
 
Kiitokset kaikille Tilkkutuvassa vierailleille ja kuulemisiin ensi vuonna.

28.12.2013

Välipäivien viettoa

Alkaa epäilyttämään, että talvea tänne etelään enää tulekaan :(
Pitääkö siis alkaa mielessään tottumaan ajatukseen mustasta joulusta?
En tiedä, mutta mökillä ainakin nurmikko on vihreänä ja ei ole kyllä tietoakaan mistään talvesta! Lyhtyvalot piti uusia, kun ei toimineet tai toimi heti kun otin ne pois ja aloin uusia laittamaan, joku kosketushäiriö jossain oli, sulloin ne sitten pikkulyhtyyn palamaan :) Jouluvalot saavat siis vielä hetken aikaa palaa mökkipihalla ja ikkunoissa, ettei näyttäisi niin synkältä.

Jouluna kummityttö perheineen kävi meitä tervehtimässä ja muistivat meitä itsetehdyillä lahjoilla. On hienoa, että siinä perheessä kädentyöt periytyvät äidiltä lapsille ja sitä yritän myös itse toteuttaa heti, kun meidän pikkuneidillä alkaa kärsivällisyys ja mielenkiintoa riittää....ensimmäistä saattaa joutua odottelemaan vähän kauemmin :D
 



Kummityttömme äiti, ystäväni Satu, oli leiponut tuollaisen hienon piparin meidän neidille. Tosin emme kyllä raaski sitä rikkoa ja syödä, joten säilynee koristeena. Kortti ja pikkuhuopakirjanen oli itse askarreltuja. Paperikassissa suklaakonvehtirasiassa oli Fazerin käsintehtyä suklaata....kyllä luitte oikein :D oli....ne on jo syöty! Ja hyviä muuten olivat, NAM!
 
Nyt odotellaankin sitten vuoden vaihtumista. Kylläpä aika rientää, taas yksi vuosi jää taakse ainutlaatuisina tapahtumineen.
 



23.12.2013

Virkattu matto ja jouluntoivotus

 
 
 
Näin se vaan on, että taas yksi joulu kolkuttelee oviemme takana.
Huomenna saamme viettää aikaa läheistemme kanssa. Meille tärkein lahja tänä vuonna oli meidän pikku neitimme ja muita lahjoja me emme tarvitse :) Ensimmäinen joulumme yhdessä on siis ainutlaatuinen ja kiitollisuuden täytteinen.


 
 
Mökki viettää talviunta, mutta siellä siis kyllä viikottain olemme käyneet. Hiiret siellä valitettavasti viettää 'hiirenpäiviä' aina siihen asti kunnes loukkuuntuvat :) kamalaa, mutta pakollista.

Yllä olevassa kuvassa matto jonka virkkasin ja se pääsi nyt sitten mökin olohuonetta koristamaan, vanhan keinutuolin kaveriksi. Sitä on tehty antaumuksella, sillä olen purkanut, tehnyt, purkanut ja tehnyt :D Vallan olen innostunut mattojen virkkauksesta ja muutama matto tulee vielä mökillekin ja kotiinkin pitäisi muutama tehdä.

Tuo matto on mitaltaan 130 cm ja tehty ihan trikookuteesta. Mallia olen ottanut nettikuvista, mutta maton perusmallihan löytyy Kangasaitan nettisivuilta ja on juhannusruusu-malli. Tein sellaisen kotiin joulukuusen alusmatoksi.
 
Mutta nyt laskeudumme joulun pyhiin, leppoisiin sellaisiin :) rentoutumaan ja syömään hyvin, tehkää tekin niin!!

8.12.2013

"Joulu tulla jollottaa....

...joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,
valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä."
 
 

 
Mökillä on jo varsin talvinen tunnelma. Siellä oli lunta enemmän kuin täällä kaupungissa. Kyntteliköt laitettiin ikkunoille ja lyhtyvalot palamaan. Joulumieli on korkealla ja toivotaan, että lunta on maassa vielä joulun pyhinäkin :)